Raparperivesi torjuu kirvoja luonnonmukaisesti
13 May 2019 | 4:30 am

Muutama vuosi takaperin pihamme valtasi valtava kirva-armeija. Tuntui, että ötököitä oli aivan joka puolella ja jopa kasvilaatikoiden reunat olivat niitä täynnä. Pihalla kulkiessa huomasi, että ötökät tulivat ihan iholle saakka ja sisään mennessä sai kirvoja suorastaan ravistella pois vaatteista ja hiuksista. Onneksi moista kirvakesää ei ihan usein näe. Muutamaa kirvaa en ala edes torjua, mutta silloin kun isompi öttiäisarmeija päättää iskeä hyötykasveihini kaivan takuu varmasti esiin suihkupullon ja torjunta-ainetta, mutta silloinkin luonnonmukaisen version. Hyötykasveille käytän tavallisesti nokkosvettä, jonka ohjeen löydät aiemmasta postauksestani, Nokkonen on puutarha hyötykasvi. Koristekasveille sen sijaan laitan mielelläni raparperivettä, jotta nokkosia säästyy tärkeämpiin kohteisiin. Vaikka nokkoset saavatkin meillä aika vapaasti kasvaa, niin ruoka- ja lannoitekäyttöön sekä nokkosperhosille jätetyt puskat eivät kestä loputtomiin. Niinpä kirvojen vaivaamille koristekasveille suihkuttelen mieluummin raparperivettä, joka ei syötäville kasveille myrkyllisyytensä vuoksi sovellu. Mukava sekin, että raparperin lehdille tulee jotain käyttöä ennen kompostiin päätymistä. RAPARPERIVESI n. 700 g raparperin lehtiä5 l vettä Keitä raparperinlehtiä vedessä 30 minuuttia. Nouki lehdet pois. Täytä suihkupullo ja ruiskuta laimentamattomana kirvaisille koristekasveille. Uusi käsittely tarvittaessa. Raparperivettä ei saa käyttää syötäville kasveille. Näppärintä on tehdä raparperivettä samalla, kun ottaa raparperin varsia käyttöön. Luomulaaksossa raparperista tehdään hillon, piirakan, kiisselin ja mehun lisäksi myös erilaisia puuroja, joista on syntynyt muutama postauskin. Pääset tutustumaan puuroresepteihin postauksissa Kahvi-raparperiuunipuuro, Possunmakuista puuroa ja savustettua raparperia, Raparperipuuroa kahdella tapaa, Raparperia rosmariinilla ja mansikoilla.

The post Raparperivesi torjuu kirvoja luonnonmukaisesti appeared first on Luomulaakso.


Nokkonen on puutarhan hyötykasvi
10 May 2019 | 12:13 pm

Nokkonen on yksi suosikkikasvejani. Se on minusta jollakin tapaa kaunis, vaikka onkin polttava ja piikikäs. Lisäksi nokkonen on varsin makoisa raaka-aine keittiössä ja sopii mm. taikinoihin, keittoihin, piirakoihin, lättyihin ja puuroihin. Luomulaakson Puuroperjantaissakin keiteltiin ja paisteltiin nokkosesta useampaa sorttia, kurkkaahan nokkospostaukset Villit nokkospuurot sekä Nokkosen lumoissa. Itse en ole koskaan lopettanut nokkosen keräämistä kevääseen vaan kerään sitä vielä myöhään syksylläkin. Isoista kasveista napsin toki keittiökäyttöön vain lehdet. Talvivarastoihin sitä säilötään myös — niin pakastettuna kuin kuivattunakin. Nokkonen on puutarhan hyötykasvi Nokkosessa on paljon hyvää ja se on oiva apu puutarhassa ja pihallamme saakin nokkonen rehottaa ihan rauhassa muutamassa kohdassa, jotta sitä varmasti riittää koko kesän ajan niin keittiöön, puutarhan tuholaisten torjuntaan kuin lannoitekasteluunkin sekä perhosille, sillänokkonen on elinehto nokkosperhosen toukille, joille ei mikään muu kasvi kelpaa ravinnoksi. Tiesitkö muuten, että nokkosenen kuituja on käytetty aikanaan paperin ja kankaan valmistuksessa. Nokkonen on monella tapaa tärkeä ja osa monipuolista, luonnonmukaista puutarhaa. Alla olevat nokkosohjeet tuovat näppärän avun jokaiseen kotipuutarhaan. Nokkosvesi kirvojen torjuntaan n. 1 kg tuoreita nokkosia 5 l vettä Liota nokkosia vedessä 2 vuorokautta. Siivilöi ja laita sumutepulloon. Näppärä kirvoja vastaan, mutta vaatii useamman käsittelyn. Nokkoskäyte lannoitukseen Kerää ämpäri täyteen nokkosia ja täytä ämpäri vedellä ja anna seistä kannella peitettynä viikosta kahteen viikkoa. Voit sekoittaa välillä. Nouki pois nokkoset. Laita astiaan tai kastelukannuun 10 litraa vettä ja yksi litra käytettä. Kastele suoraan kasvien juurelle. Nokkoskäyte sisältää paljon typpeä. Tiedän, että jotkut keräävät tähänkin tarkoitukseen vain lehdet, mutta itse heitän ämpäriin tavallisesti koko kasvin, koska se on helppoa ja nopeaa. Ämpärin pyrin viemään ns. pihan perälle, sillä kannen avaamisen yhteydessä ilmoille pääsevä hajuhaitta on melkoinen eli ihan paraatipaikalla ei nokkoskäytettä ehkä kannata valmistaa.

The post Nokkonen on puutarhan hyötykasvi appeared first on Luomulaakso.


Harkkoreunat ja huussikompostia pölyttäjäpenkkiin
6 May 2019 | 6:00 am

Harkkoreunat pölyttäjäpenkkiin ovat rakentuneet hyvää vauhtia. Meillä oli harkkoja jo hiukan ennestään edellisistä projekteista, joten pölyttäjäpenkin reunat alkoivat rakentua niiden varaan. On mukavaa, kun edes osa materiaalista löytyy omista nurkista ja samalla saimme materiaalin käyttöön sen sijaan, että se roikkuisi pihalla odottamassa uutta käyttökohdetta. – Postaus on osa Omavaraisuus blogeissa-ryhmän postaussarjaa. – Muista myös Omavaraisuus blogeissa keskusteluryhmä. Harkkoreunat pölyttäjäpenkkiin Harkkoreunoihin päädyttiin lähinnä siksi, että kaipasimme penkkiin kunnollisia reunoja. Pölyttäjäpenkki sijaitsee loivassa rinteessä, mutta korkeimman ja matalimman kohdalla väliä on metrin verran enkä ollut tyytyväinen siihen, että möyhennetyn maan päälle olisi tuotu vain lisää multaa ja kukkapenkki olisi ollut siinä. Sateella maa olisi lähtenyt valumaan alaspäin ja lopulta iso osa mullasta olisi karannut penkistä pois. Harkkoreunat ovat myös kestävät. Emme haluneet lisää kunnostettavia ja uusittavia reunoja ja aitoja pihaamme. Edellisissä oli jo ihan riittävästi ja niidenkin kohdalla kaipaamme jotain kestävämpää vaihtoehtoa. Mikäli ensi vuonna olemme yhä tyytyväisiä harkkoratkaisuun, saatamme uusia kasvimaankin reunat samalla ajatuksella. Korkeimmalla kohdalla harkkoreuna ei tunnu ihan perinteiseltä penkinreunalta, sillä korkeus muistuttaa ehkä enemmän aitaa. Ja toisaalta jonkinlainen tilanjakaja pölyttäjäpenkin reuna tuntuu olevan. Tietyllä tavalla se myös ryhdittää ja antaa muotoa pihalle. Harkot pysyvät jo itsestään kohtuu hyvin paikoillaan, mutta vahinkojen välttämiseksi kiinnitimme ne vielä kiviliimalla yhteen. Mullansiirtoa Multa pölyttäjäpenkkiin tulee kasvimaalaatikoistamme. Osa laatikoista on jo hajonnut ihan vanhuuttaan ja osa meni rikki viime syksyn jätevesiremontinyhteydessä. Koskaan laatikot eivät ole yhtäaikaa rikki, joten päätimme, että tässä vaiheessa, kun iso osa niistä alkaa selvästi olla alaosistaan lahoja ja moni liitos repsottaa, olisi täydellinen hetki uusia koko keittiöpuutarha. Kaikkein helpoiten se sujuu, kun saamme mullan pois alueelta ja pääsemme rakentamaan kaiken ihan alusta saakka. Niinpä melkein kaikki kasvimaiden multa siirrettiin pölyttäjäpenkkiin. Mullan alle hävitimme kaikki viime syksyn lehdet ja risut. Mullan sekaan sekoitimme myös kaiken olemassa olevan kompostin. Vähän erilaista kompostia Tämä on ensimmäinen kesä, kun käytettävä komposti ei ole enää vain keittiö- ja puutarhajätettä. Nyt kompostissa on ihan sitä itseään — tosin kompostoituneena — eli olemme tyhjentäneet seisotussäiliöön jo useamman kerran lämpökompostorin kautta käyneet jäädyttävän käymälän jätteet sekä ulkohuussin, jonka sydämenä siis Biolanin kuivakämälä eco. (Jätevesiremontista ja WC-ratkaisuistamme voit lukea lisää täältä.) Osa kompostista on seissyt jo kaksi vuotta, kuten meille alunperin suositeltiin, jos aiomme kompostia ruokakasveilla käyttää. Nyt tosin luin, että vuosikin riittäisi. Tällä kertaa komposti menee kuitenkin koristekasveille eikä kasvimaalle, vaikka alunperin toisin suunittelimmekin. Ekokympin Kuivakäymälästä kompostiin-esitteestä muuten löytyy kätevät ohjeet esimerkiksi virtsan lannoitekäyttöön. Muurin täyttö Harkkojen sisään jää mukavasti tilaa kasveille. Tulevan kasvimaan kohdalla ajattelin hyödyntää tilaa vaikkapa samettikukille, mutta kyllä niissä kasvaa hyvin salaatti tai mikä tahansa pinnalle sadon tekevä hyötykasvi. Miksei ehkä porkkana tai jokin muukin, sillä harkkoreunan korkeudesta riippuu mullan syvyys. Ehkä kuitenkin pitäytyisin salaatti ja kukka linjalla. Tai jokin matala yrtti voisi myös olla mukava. Pölyttäjäpenkkiin pohdimme monenlaisia vaihtoehtoja, mutta monen mutkan jälkeen ainakin tällä hetkellä voittava idea olivat mansikantaimet jo siksikin, että meillä niitä valmiina oli. Moni meillä toivoi uutta mansikkapenkkiä vuosia takaperin ränsistyneet suuren mansikkamaan tilalle. Laskin, että 82 mansikan alkua harkkojen reikiin menisi, jotta kaikki kolot saataisiin täyteen. Jos siitä todella tulisi vielä ihan oikea sato mansikkaa niin VAU! Niinpä lähdemme kokeilemaan tätä ideaa ja katsotaan, miten asian kanssa käy. Puutarha on siinäkin mielessä mukava asia, että siellä voi rauhassa kokeilla yhtä jos toista. Tekemällä oppii ja kokeilut poikivat monesti iloisia yllätyksiä. Ja jos tämä kokeilu epäonnistuu tai muuten vain osoittautuu vähemmän toimivaksi ratkaisuksi, niin sitten heittelen koloihin ensi keväänä vaikkapa pensaskrassin siemeniä. Voin jo sieluni silmin nähdä kuinka kauniilta reunus näyttäisi oranssisen kelaisena putouksena. Koko perhe oli multahommassa mukana ja pienin kuljetti multaa omilla hiekkaämpäreillään harkojen reikiin. Pienet ämpärit olivat itseasiassa aika optimaaliset työkalut juuri tähän eikä multaa mennyt juurikaan pitkin. Samalla mullan lapiointi ja painavien ämpäreiden kantaminen sekä kottikärryjen työntäminen antoi jokaisella aistipulmaiselle mukavasti vastetta aina syvätuntoon saakka. Piha muuttui hetkessä aistihuoneeksi sekä HopLopiksi ja illalla levolle menokin sujui helpommin. Harmi, ettei multahommia riitä ihan jokaiselle päivälle. 😉 Samalla kun saimme mullan siirretyksi saimme myös puretuksi vanhan kasvimaalaatikkoalueen. Vähän on surullinen olo, sillä tämä tarkoittaa sitä, ettei tänä vuonna kasvatella oikein paljon mitään. No, hiukan kasvihuoneessa ja jos sitten vaikka laastipaljussa jotain — vähän edes salaattia, mangoldia, retiisiä… listasta alkaa tulla heti ainakin kilometrin pituinen. Niin vaikeaa on sisäistää, ettei tänä vuonna todellakaan viljellä paljon mitään. Sydän kaihoaa jo ensi vuotta, kevättä ja uutta kasvimaata. Samalla pohdin sitäkin, että niin paljon on tänä kesänä rakennettavaa ja kunnostettavaa, ettei aika kyllä riittäisi edellisvuosien kaltaiseen kasvattamiseen. Päivässä on vain määrätty määrä tunteja ja kesän valoisuudesta huolimatta joskus on pakko nukkuakin. Tämä kesä mennään nyt näin ja ensi kesänä sitten otetaan vahinko takaisin. Tämän kesän jatkosuunnitelmat Tänä kesänä on edessä vielä monen moista aina perennoiden siirtämisestä ja istuttamisesta marjapensaiden istuttamiseen ja pihan laatoitukseen sekä kaikenlaiseen muuhun korjaamiseen jätevesiremontin jäljiltä. Ja vähän elättelen toivettan, että josko syksyllä saisimme ne uudet laatikotkin rakennetuksi keittiöpuutarhaan. Siinä matkan varrella on jo syntynyt ideaa siitä, kuinka kasvattaa karhunvatukkaa ja viiniköynnöstä ja kirsikkaa ja pilariomenapuuta ja marjasinikuusamaa ja… Huomaa, että puutarhassa on vietetty hiljaiseloa viime vuosina. Pää pursuaa kaikenlaisia ideoita ja nyt sopii vain toivoa, että jaksaminen tulee yhtä ehtymättömästä lähteestä kuin nuo ideatkin. Toivossa on hyvä elää ja remontin keskellä syytä muistaa, että halaus ja suukko auttavat kummasti oli päivä sitten kuinka rankka tahansa. Kevään puutarhakuulumisensa ja -suunnitelmansa kertoivat myös: Tsajut, Sarin puutarhat, Metsäläisten elämää, Puutarhahetki – Suurien unelmien puutarhablogi, Kohti laadukkaampaa elämää, Urban Farming, Palokankaan pientila, Elämää korvessa, Korkeala, Maalaiskaupungin piha, Alussa oli Vehkosuo, Riippumattomammaksi, Laura eli Javis, Torpan Tyttö, Sorakukka, Villa Koira, Ku ite tekee, Maatiaiskanasen Elämää, Stellan kolmas luonto, Talopäiväkirja/omavarainen.fi, Rakkautta ja maanantimia ja Harmaa torppa

The post Harkkoreunat ja huussikompostia pölyttäjäpenkkiin appeared first on Luomulaakso.



More News from this Feed See Full Web Site